http://boardpro.asiakas.orgViimeisimmät uutisetfiThu, 19 Jan 2012 06:26:40 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/bpf_ja_hallitustimantti_valtion_omistajapolitiikka_-seminaarissaMon, 16 Jan 2012 12:51:47 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/economist_women_in_the_boardroomsThu, 12 Jan 2012 07:13:34 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/vaeitoestilaisuus_women_as_leaders_in_public_discourseMon, 21 Nov 2011 09:32:21 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/lasikatto_murtuu<p>Naiset pääsevät yhä useammin suuryritysten johtoon, kertoo <a href="http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/11/naisjohtajien_lasikatto_murtuu_pikkuhiljaa_3041966.html" target="_blank">Yle</a>. Tuoreen tutkimuksen mukaan naiskiintiöillä on merkitystä. Tutkimuksesta käy ilmi, että niissä Euroopan maissa, joissa naisten etenemistä autetaan kiintiöillä, naisjohtajien määrä kasvaa nopeimmin. </p><p> </p><p> Maailmanlaajuisesti naisten hallussa on nyt 13,8 prosenttia suuryritysten hallituspaikoista, kun vuonna 2004 naisten osuus oli 10,4 prosenttia, kertoo tutkimuslaitos Corporate Women Directors International (CWDI). </p><p> </p><p> Ranska saa tutkimuslaitokselta erityiskiitokset nopeasta kehityksestä. Nyt Ranskan yritysjohtajista naisia on 20,1 prosenttia naisia. Vielä vuonna 2004 naisia oli 7,2 prosenttia yritysjohtajista. Kehitystä on vauhdittanut viime vuonna hyväksytty laki, joka velvoittaa pörssiyrityksiä palkkaamaan johtoonsa 40 prosenttia naisia kuuden vuoden kuluessa.</p><p> Kiintiölakeja on laadittu myös Belgiassa, Islannissa, Italiassa, Hollannissa, Espanjassa ja Malesiassa. Tutkimuslaitoksen mukaan lait ovat lisänneet naisjohtajien määrää.</p><p> Kaikkialla kehitys ei ole ollut positiivista. Japanissa naisjohtajien osuus on vähentynyt viime vuosina, ja Etelä-Koreassa heitä ei ole käytännössä lainkaan. </p><p> </p><p> Maailmanpankin johtoon kuuluva <b>Caroline Anstey</b> näkee naiset maailman seuraavana kehittyvänä talousmahtina. Vaikka naiset muodostavat puolet maailman väestöstä ja 40 prosenttia työvoimasta, naiset pitävät hallussaan vain yhtä prosenttia maailman varallisuudesta, Anstey muistuttaa.</p>Mon, 17 Oct 2011 09:08:47 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/aalto-yliopiston_ja_bpf_n_lehdistoetiedoteSun, 16 Oct 2011 15:36:12 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/kirje_suomalaiselle_naiselleFri, 14 Oct 2011 14:22:20 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/mckinsey_report<p><a href="http://www.linkedin.com/e/-24dx8t-gtm284pa-6y/ppoz2zJQcJgEGGz1n_vrGDcQxVbJZ3U1CmZFjO72zTd/blk/I193957095_15/1LtzpfbTwSumxAejcGrCB5cylAqSVIcOEPaA4P9n1Qt6wLq6NMbOYWrSlI/EML_mebc_shar_title_plh/?hs=false&tok=2MvO5E6Yv_gkY1" target="_self">Lue lisää tästä</a></p>Fri, 14 Oct 2011 10:09:25 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/valtioneuvoston_viestintaeyksikoen_tiedote_6.10.2011Fri, 14 Oct 2011 08:23:08 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/bpf_hallitustimantti_2011<p>Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosasto on saanut Hallitustimantti 2011 -palkinnon työstä naisten hallitusjäsenyyksien kasvattamiseksi. Palkinnon myöntää vuosittain Board Professionals -verkosto. Palkinnon vastaanotti valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri <b>Heidi Hautala</b> (vihr).</p><p>Valtio-omistaja on asettanut tavoitteeksi, että osakkuusyhtiöiden hallituksissa tulee olla 40 prosenttia naisia. Valtion täysin omistamissa yhtiöissä tavoite on ehdoton. Markkinaehtoisestikin toimivissa yhtiöissä valtio on pyrkinyt aktiivisesti edistämään naisten määrän lisääntymistä hallituksissa. Näille yhtiöille on laadittu ohjeistus tavoitteeseen pääsemiseksi.</p><p>Valtio-omistaja on nähnyt naisten osuuden kasvattamisen tärkeänä ja nähnyt, ettei tämä kehitys toteudu itsekseen, sanoo Board Professionalsin puheenjohtaja <b>Minna Isoaho</b>.</p><p>Vuonna 2010 valtion nimitysvallasta olevista hallituspaikoista 43,4 prosenttia oli naisten hallussa. </p><p>Yksi merkittävä ongelma monimuotoisuuden tiellä on salamyhkäisyys pätevyyden kriteereistä. On selvää, ettei perinteinen selitys, ettei hallitustehtäviin löytyisi riittävästi päteviä naisia, pidä paikkaansa. Naiset ovat keskimäärin miehiä koulutetumpia, lisäksi aisten osuus johtajista on ollut 20-30 prosenttia jo yli 20 vuoden ajan. Kokeneita naisjohtajia löytyy Suomesta runsaasti. Naisten osuuden nostaminen 40 prosenttiin pörssiyhtiöiden hallituksissa vaatisi vain noin 170 uuden naisjohtajan tai -asiantuntijan nostamista hallituksiin.</p>Mon, 25 Jul 2011 13:11:33 GMThttp://boardpro.asiakas.org/board_professionals_ry/uutisarkisto/naiskiintioeasiaa_kauppalehdessae_13.7.2011<p><b>Kiintiöiden vastustaja penää laajempaa näkökulmaa hallitusten rakenteisiin, kannattajan mukaan monimuotoisuus ei kehity ilman pakkoa. </b></p><p>Naisten asema yritysten hallituksissa nousi taas tapetille, kun valtionvarainministeri <b>Jutta Urpilainen </b>(sd) näytti perjantain Kauppalehdessä vihreää valoa naiskiintiöille pörssiyritysten hallituksissa. </p><p>Myös EU-parlamentti vaatii viimeviikkoisessa päätöslauselmassaan, että naisten määrää pörssiyhtiöiden hallituksissa tulisi nostaa tuntuvasti. </p><p>Kauppalehden keväällä tekemän selvityksen mukaan naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on tänä vuonna noin 17 prosenttia. Sen riittämättömyydestä ollaan yhtä mieltä, mutta keinoista ei. </p><p>Elinkeinoelämältä ymmärrystä kiintiöille ei heltiä, ei aina myöskään liike-elämässä toimivilta naisilta.</p><p>- Hallituksen rakennetta pitäisi ajatella paljon laajemmalla näkökulmalla ja moni muu asia on paljon tärkeämpi kuin sukupuolikysymys, sanoo leikkipaikkavälinevalmistaja Lappsetin hallituksen puheenjohtaja <b>Johanna Ikäheimo</b>. </p><p>Liike-elämässä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että hyvä hallitus on koostumukseltaan monimuotoinen. Todellisuus on kuitenkin toinen.</p><p>- Yritysten hallituksissa pyörivät samat naiset - ja miehet, harmittelee <b>Minna Isoaho</b> hallitusten monimuotoisuuden kehittämiseen erikoistuneesta Board Professionals -verkostosta. </p><p>Isoaho ottaisi lääkkeeksi naiskiintiöt.</p><p>- Monimuotoisuus hallituksissa ei vain kehity, jos sille ei laiteta pientä pakkoa. Toinen vaihtoehto olisi keksiä joku porkkana, mutta en usko, että se onnistuu ilman kiintiöitä. </p><p>Isoahon mukaan naisia syrjäyttää hallituspaikoilta ennen kaikkea hakuprosessien läpinäkymättömyys ja pienet piirit. Suomen kokoisessa maassa on hallitusvalinnoissa usein kyse tutunkaupasta. </p><p>Myös hallitusjäsenten pätevyyskriteereitä tulisi avata nykyistä enemmän. Nyt yritykset kertovat liian vähän siitä, mitä hallitusjäsenen pätevyys on. </p><p>- Jos on kiintiöt, olisi pakko kehittää tätä valintaprosessia.</p><p><b>Kunnissa toimivat tulokset</b></p><p>Ikäheimon mukaan syy naisten vähyyteen hallituksissa on vanha tuttu perheen ja työn yhteispeli.</p><p>- Ei neljä-viisikymppinen nainen vain voi revetä seitsemään osaan. Naisten on pakko priorisoida asioita. Hallitustyöskentely tulee sitä kautta, että on osaamispaletti kohdallaan ja elämäntilanne muutenkin sallii sen. </p><p>Ikäheimo kuitenkin uskoo, että pian naiset löytävät paikkansa hallituksissa.</p><p>- 15 vuoden päästä meidän ei tarvitse keskustella tästä ollenkaan. Yritykset, jotka ovat vähänkään viisaita, huomaavat itse naisten kyvyt hallituksissa. Putkessa on huippuihmisiä tulossa. </p><p>Isoaho on toista mieltä ja ihmettelee kiintiöiden tiukkaa vastustusta.</p><p>- Kunnalliseen päätöksentekoon otettiin 40 prosentin kiintiöt jo kauan aikaa sitten. Tulokset ovat olleet erinomaiset. Miksi sama ei voisi toimia myös liike-elämän puolella, kysyy Isoaho. </p><p>- Valtio-omisteisissa yhtiöissä on ollut 40 prosentin sääntö jo vuosia voimassa, vaikka lakia asiasta ei ole. Naisten edustus on nyt näissä yhtiöissä 42 prosenttia, eikä pelätystä pätemättömyysongelmasta ole ollut tietoakaan, päinvastoin, hän jatkaa. </p>