Board Professionals

Kiintiöiden vastustaja penää laajempaa näkökulmaa hallitusten rakenteisiin, kannattajan mukaan monimuotoisuus ei kehity ilman pakkoa.

Naisten asema yritysten hallituksissa nousi taas tapetille, kun valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd) näytti perjantain Kauppalehdessä vihreää valoa naiskiintiöille pörssiyritysten hallituksissa.

Myös EU-parlamentti vaatii viimeviikkoisessa päätöslauselmassaan, että naisten määrää pörssiyhtiöiden hallituksissa tulisi nostaa tuntuvasti.

Kauppalehden keväällä tekemän selvityksen mukaan naisten määrä suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on tänä vuonna noin 17 prosenttia. Sen riittämättömyydestä ollaan yhtä mieltä, mutta keinoista ei.

Elinkeinoelämältä ymmärrystä kiintiöille ei heltiä, ei aina myöskään liike-elämässä toimivilta naisilta.

- Hallituksen rakennetta pitäisi ajatella paljon laajemmalla näkökulmalla ja moni muu asia on paljon tärkeämpi kuin sukupuolikysymys, sanoo leikkipaikkavälinevalmistaja Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo.

Liike-elämässä vallitsee yhteisymmärrys siitä, että hyvä hallitus on koostumukseltaan monimuotoinen. Todellisuus on kuitenkin toinen.

- Yritysten hallituksissa pyörivät samat naiset - ja miehet, harmittelee Minna Isoaho hallitusten monimuotoisuuden kehittämiseen erikoistuneesta Board Professionals -verkostosta.

Isoaho ottaisi lääkkeeksi naiskiintiöt.

- Monimuotoisuus hallituksissa ei vain kehity, jos sille ei laiteta pientä pakkoa. Toinen vaihtoehto olisi keksiä joku porkkana, mutta en usko, että se onnistuu ilman kiintiöitä.

Isoahon mukaan naisia syrjäyttää hallituspaikoilta ennen kaikkea hakuprosessien läpinäkymättömyys ja pienet piirit. Suomen kokoisessa maassa on hallitusvalinnoissa usein kyse tutunkaupasta.

Myös hallitusjäsenten pätevyyskriteereitä tulisi avata nykyistä enemmän. Nyt yritykset kertovat liian vähän siitä, mitä hallitusjäsenen pätevyys on.

- Jos on kiintiöt, olisi pakko kehittää tätä valintaprosessia.

Kunnissa toimivat tulokset

Ikäheimon mukaan syy naisten vähyyteen hallituksissa on vanha tuttu perheen ja työn yhteispeli.

- Ei neljä-viisikymppinen nainen vain voi revetä seitsemään osaan. Naisten on pakko priorisoida asioita. Hallitustyöskentely tulee sitä kautta, että on osaamispaletti kohdallaan ja elämäntilanne muutenkin sallii sen.

Ikäheimo kuitenkin uskoo, että pian naiset löytävät paikkansa hallituksissa.

- 15 vuoden päästä meidän ei tarvitse keskustella tästä ollenkaan. Yritykset, jotka ovat vähänkään viisaita, huomaavat itse naisten kyvyt hallituksissa. Putkessa on huippuihmisiä tulossa.

Isoaho on toista mieltä ja ihmettelee kiintiöiden tiukkaa vastustusta.

- Kunnalliseen päätöksentekoon otettiin 40 prosentin kiintiöt jo kauan aikaa sitten. Tulokset ovat olleet erinomaiset. Miksi sama ei voisi toimia myös liike-elämän puolella, kysyy Isoaho.

- Valtio-omisteisissa yhtiöissä on ollut 40 prosentin sääntö jo vuosia voimassa, vaikka lakia asiasta ei ole. Naisten edustus on nyt näissä yhtiöissä 42 prosenttia, eikä pelätystä pätemättömyysongelmasta ole ollut tietoakaan, päinvastoin, hän jatkaa.