Kuluneella viikolla on keskusteltu ja kirjoitettu paljon naisjohtajuudesta ja nk.lasikatosta. Keskustelun käynnisti Talouselämän (nro 17) juttu vuoden 2013 Päättäjänaisista. Lehti on tehnyt omaa Päättäjänaiset-selvitystään jo neljätoista kertaa. Tänä vuonna tehty kysely lähetettiin viime vuoden Päättäjänaisille (100) sekä tämän vuoden ehdokkaille. Kyselyyn vastasi 128 naista, joista 32 työskentelee toimitusjohtajina. Vastaajat olivat kokeneita, sillä yli puolella vastaajista oli yli 10 vuoden kokemus ylimmän johdon tehtävistä. Suurin osa vastaajista oli 40-60 vuotiaita. Tuloksiin on siten syytä suhtautua vakavasti.

Mitä selvitys sitten paljasti? Nimettöminä annettujen vastausten perusteella naisen urakehityksen pahin este on miehiä suosiva yrityskulttuuri. Kyytiä saivat toisiaan suosivat machomiehet, hyväveli -kerhot ja headhunterit. Naisehdokkaat ovat usein tuntemattomia ja siten miesten valinta koetaan riskittömämpänä vaihtoehtona. Miehet valitsevat tutkimuksen mukaan myös mieluummin itsensä kaltaisia kandidaatteja. Suosiminen toki koettiin useimmiten kuitenkin tahattomaksi. Kaiken kaikkiaan vastausten suoruus taisi yllättää myös toimituksen. Huomattavaa on, että vastaajat ovat itse Suomen talouselämän huipulla olevia naisia, jotka ovat päässeet pitkälle ja jotka ovat usein haluttomia puhumaan sukupuolen merkityksestä julkisesti. Pelko narisijan tai hankalan ämmän leimasta estää omalla nimellä esiintymisen. Naisten kokemuksia tukevat myös kylmät faktat – pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä naisia on 23 prosenttia. Johtoryhmiin nousevat naiset ovat usein asiantuntija- ja tukitoiminnoista vastaavia johtajia, harvemmin liiketoimintavastuullisia.

Naisia hallituksiin -tutkimus vuodelta 2011 Hallituksemme jäsen Tiina Hellgren teki oman tutkimuksen pörssiyhtiöiden hallituskokoonpanoista vuonna 2011. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä oli silloin 800 hallituspaikkaa, joista naisilla 147 (18,3%). Tällä hetkellä tuo luku on siis 23% ja siten hieman kohentunut. Matkaa tasa-arvoiseen tilanteeseen on kuitenkin vielä. Mikäli mm. Norjassa toteutettu 40 % naiskiintiö toteutuisi, tarkoittaisi tämä naisten osalta 320 paikkaa ja huimaa lisäystä nykytilanteeseen. Samaisessa tutkimuksessa viitattiin Prime Advicen vuonna 2010 tekemään laajaan tutkimukseen naisjohtajien itsensä kokemista haasteista edetä huipulle. Naiset arvioivat itse suurimmaksi esteeksi jo silloin asenteet.

Talouselämän juttu sai onnekseen jatkoa tämän viikon A-talk -ohjelmassa Susanna Päivärinnan ohjelmaan oli onnistuttu keräämään joukko vaikuttajia ja huippujohtajia, niin miehiä kuin naisia, jotka uskalsivat keskustella asiasta kiitettävän kiihkottomasti ja ilman tyypillistä vastakkainasettelua – miehet vastaan naiset. Virkistäviä puheenvuoroja kaiken kaikkiaan. Näkökulma onnistuttiin suuntaamaan tulevaisuuteen ja osattiin myös noteerata jo nyt tapahtunut myönteinen kehitys. Todettiin, että asenteet muuttuvat hitaasti – aivan kuten yrityskulttuuritkin. Naisia on myös lukumäärällisesti aivan liian vähän liiketoiminnoista vastaavissa johtajapesteissä. Tällä hetkellä tämä on selkein pullonkaula, joka ei muutu, elleivät naiset itse hakeudu rohkeasti liiketoimintavastuuseen tai yrittäjiksi. Keskustelijat pitivät tätä kuitenkin ajan kysymyksenä, joka väistämättä muuttuu asenteiden ja sukupolvien myötä. Lehdistössäkin esiinnostetuille suljetuille herrakerhoille ja keskiviikkoklubeille lähinnä hymyiltiin. Tärkeänä naisen uraa edistävänä tekijänä mainittiin viisas esimies ja terveisiä saimme me naiset itsekin!

Olkaa rohkeita ja ottakaa vastaan uusia haasteita kun niitä tarjotaan! Ottakaa riskejä – niin tekevät miehetkin! Älkää pelätkö arvostelua – lopettakaa liiallinen itsekriittisyys! Tukekaa toisianne ja hyödyntäkää omia verkostojanne.

Kärsivällisyyttä siis hyvät siskot – ja työtä!